Konfliktinratkaisu ja ryhmäyttäminen
Käsiteltävä osaaminen/oppimistulokset expand_more
— Saadaan tietoa konfliktin käsitteestä ja konfliktinhallinnasta.
— Tutustutaan menetelmiin, joiden avulla voidaan kehittää tehokkaampi konfliktinratkaisustrategia.
— Otetaan käyttöön ketterämpiä viestintäkeinoja ja -tapoja henkilökohtaisissa ja ammatillisissa yhteyksissä.
— Ymmärretään konfliktinratkaisun laiminlyönnin tai välttämisen seuraukset.
— Tutustutaan ryhmäyttämistoimien merkitykseen ja hyötyihin organisaatiossa.
— Tutustutaan menetelmiin, joilla voidaan kehittää tehokkaita ryhmäyttämistoimia
Tavoitteetexpand_more
— Löydetään tehokkaaseen konfliktinratkaisuun tarvittavat työkalut ja ajattelutavat.
— Ymmärretään, miten tärkeää tehokas konfliktinratkaisu on ja kuinka se voi parantaa henkilökohtaisia ja ammatillisia suhteita.
— Tunnustetaan tehokkaiden ryhmäyttämisharjoitusten merkitys sekä työntekijöiden että organisaation kehityksen ja tehokkuuden kannalta.
— Edistetään tehokkaiden ryhmäyttämistoimien toteuttamista organisaatioissa.
Teoreettinen tausta expand_more
Kun tiedetään, miten konflikteja voidaan ratkaista tehokkaasti, voidaan varmasti välttää konfliktien tuhoisat eskaloitumismuodot, kuten sodat. Konfliktien ratkaisutaitojen ja -strategioiden kehittäminen voi muuttaa organisaatioita, mutta sillä on myös syvällinen vaikutus henkilökohtaiseen elämäämme, sillä se tarjoaa tien harmoniaan, ymmärrykseen ja kestävään rinnakkaiseloon.
Toisaalta ryhmäyttäminen on ollut jo vuosien ajan keskeinen ja kestävä osa organisaatioita. Tehokkailla ryhmäyttämistoimilla on tärkeä rooli organisaatioiden kehittämisessä, sillä ne edistävät vahvempia ihmissuhteita työntekijöiden välillä, parantavat tiimin tehokkuutta, helpottavat tiimin jäsenten keskinäistä ymmärrystä ja edistävät yhteistyötä. Ryhmäyttäminen on myös ratkaisevan tärkeää työntekijöiden stressitason alentamisessa, negatiivisen työympäristön muuttamisessa ja viime kädessä organisaation suorituskyvyn parantamisessa (keskenään hyvin toimeen tulevat ja yhteistyössä toimivat työntekijät suoriutuvat yleensä työstään paremmin). Kaikissa menestyvissä organisaatioissa on olennaista tunnustaa tehokkaan konfliktinratkaisun ja ryhmäyttämisen merkitys. Kuten aiemmin mainitsimme, tehokas konfliktinratkaisu edistää sopusointuista työympäristöä, jossa ongelmia käsitellään rakentavasti ja varmistetaan, että erimielisyydet eivät kärjisty. Ryhmäyttämistoimet ovat olennaisen tärkeitä myös kollegoiden välisten ihmissuhteiden vahvistamisessa, viestinnän parantamisessa ja yhteistyön edistämisessä. Kun nämä kaksi elementtiä integroidaan harkitusti organisaatiokulttuuriin, ne luovat yhdessä työpaikan, jossa ristiriitoja käsitellään ymmärtävästi, ja tiimityö, yleinen tuottavuus sekä työntekijätyytyväisyys kukoistavat.
Konfliktinratkaisu, osa I
Konfliktin määritelmä
Pitkittynyt kamppailu: riita, tappelu. Yhteentörmäys tai jyrkkä erimielisyys (esimerkiksi ideoiden, etujen tai tarkoitusten välillä). Henkinen kamppailu, joka johtuu tarpeista, pyrkimyksistä, toiveista tai vaatimuksista, jotka ovat keskenään vastakkaisia tai yhteensopimattomia.
Konfliktin kärjistymisen vaiheet
1. Erimielisyys: tilanne, jossa vähintään kaksi osapuolta on eri mieltä tilanteesta, josta he keskustelevat.
2. Tappelu: tilanne, jossa vähintään kaksi osapuolta riitelee voimakkaasti sanallisesti tai käy jopa fyysisesti aggressiiviseksi.
3. Oikeudenkäynti: ylempi tuomioistuin kutsutaan mukaan konfliktiin analysoimaan tilannetta ja soveltamaan yhteisön, valtion, alueen tai maanosan lainsäädäntöä.
4. Sota: korkean tason konflikti, joka tapahtuu valtioiden välillä ja jota tuomioistuin ei pystynyt ratkaisemaan tai johon tuomioistuin ei edes osallistunut. Tappeluvaiheesta on siirrytty suoraan aseiden käyttöön.
Eric Braham teoria konfliktin vaiheista ajan ja intensiteetin suhteen:
Konfliktiluokat:
A. Väärinymmärrys: ratkaisu on antaa täsmällistä ja oikeaa tietoa.
B. Erimielisyys: ratkaisu on käydä ystävällismielistä keskustelua, joka johtaa ratkaisuun tai siihen, että osapuolet sopivat olevansa eri mieltä ja siirtyvät eteenpäin.
C. Osapuolet ovat samaa mieltä yhteisestä tavoitteesta, mutta eri mieltä siitä, miten tavoitteeseen päästään: ratkaisu on kompromissin löytäminen ja eri strategioiden yhdistäminen.
D. Eriävät tavoitteet: ratkaisu on löytää yhteistyön avulla tilanne, jossa kaikki osapuolet voittavat.
Tärkeimmät periaatteet kommunikaation jatkumiseksi konfliktitilanteessa: yhteinen päämäärä ja keskinäinen kunnioitus.
Mitä tapahtuu, jos jätämme konfliktit huomiotta tai välttelemme niitä?
Ratkaisemattomat konfliktit ja epäterveet kehityssuunnat ilmenevät muun muassa seuraavissa muodoissa:
● Juoruilu
● Ryhmäkeskeinen ajattelu (groupismi)
● Suosikkijärjestelmä (favoritismim)
Konfliktinratkaisu, osa II
Sovittelun määritelmä: Osapuolikeskeinen prosessi, jossa keskitytään ensisijaisesti osapuolten tarpeisiin, oikeuksiin ja etuihin. Sovittelija käyttää monenlaisia menetelmiä ohjatakseen prosessia rakentavaan suuntaan ja auttaakseen osapuolia löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun. Sovittelu tarjoaa turvallisen ympäristön vuoropuhelulle.
Sovittelutyypit:
● Transformatiivinen (muutosta tukeva)
● Fasilitatiivinen (sovintoa edistävä)
● Evaluatiivinen (arvioiva)
Näiden linkkien takaa löytyy lisää esimerkkejä sovittelutyypeistä:
https://www.youtube.com/watch?v=IZ_v2hs8T4A
https://www.youtube.com/watch?v=J4qv5hl-tRA
Neuvottelu on keskeinen taito sovittelussa ja konfliktinratkaisussa.
Neuvottelun määritelmä: Kahden tai useamman henkilön tai osapuolen välinen vuoropuhelu, jonka tarkoituksena on päästä haluttuun lopputulokseen yhdestä tai useammasta konfliktiin liittyvästä asiasta.
Neuvotteluperiaatteet ja -strategiat:
4 perusperiaatetta:
1. Erota henkilö ja asia toisistaan.
2. Keskity neuvottelussa etuihin.
3. Määrittele kriteerit, jotka hyvän ratkaisun on täytettävä.
4. Kehitä useita vaihtoehtoja.
5 tavoitteisiin perustuvaa neuvottelustrategiaa:
1. Molemmat osapuolet voittavat.
2. Ensimmäinen osapuoli voittaa, toinen osapuoli häviää.
3. Kompromissi.
4. Ensimmäinen osapuoli häviää, toinen osapuoli voittaa.
5. Molemmat osapuolet häviävät.
Tämän linkin takaa löytyy lisää tietoa neuvotteluperiaatteista:
https://www.youtube.com/watch?v=RfTalFEeKKE
Konfliktinratkaisun perustavanlaatuinen päävaatimus on tehokas viestintä. Alla on kuva viestintäprosessista:
Tehokkaat viestintävälineet:
● Sosiaalinen etäisyys
● Tunneperäinen
● Kieli
Keinoja viestintäesteiden poistamiseksi:
● Monisukupolvisen työvoiman ymmärtäminen.
● Viestinnän ketteröittäminen.
● Kiinnostavan ja yksilöllisen sisällön luominen ja jakaminen.
● Mobiiliviestinnän asettaminen etusijalle.
● Datan ja teknologian hyödyntäminen
RYHMÄYTTÄMINEN, OSA III:
Oikeanlaiset ryhmäyttämisharjoitukset voivat lähentää ihmisiä keskenään, auttaa tiimejä työskentelemään tehokkaammin ja auttaa yksilöiden puutteiden ja vahvuuksien tunnistamisessa.
Edut:
● Ihmiset pääsevät tutustumaan toisiinsa oppiessaan heidän kiinnostuksen kohteistaan, vahvuuksistaan ja heikkouksistaan sekä siitä, miten he kommunikoivat keskenään.
● Rakentaa toveruutta ja luottamusta: menestyvän tiimin yksi tärkeimmistä tekijöistä.
● Auttaa muistuttamaan ihmisiä siitä, että työ ei koskaan koske vain heitä itseään vaan koko ryhmää.
Vaiheittainen toteuttaminen expand_more
1. Keskustellaan konfliktinratkaisun merkityksestä yhteiskunnallisessa kontekstissa:
Kannustetaan oppijoita pitämään huolta tunnepuolestaan ja opettelemaan tehokkaita konfliktinratkaisutaitoja. Tämä voi johtaa myönteisempiin vuorovaikutustilanteisiin ihmisten välillä.
2. Tutustutaan tarkemmin konfliktin käsitteeseen ja sen hallintaan:
Analysoidaan konfliktien kestoa, intensiteettiä ja vaiheita Eric Brahamin konfliktin vaiheita koskevan teorian kautta ja esitellään konfliktiluokat, jotta voidaan paremmin tunnistaa niiden syyt. Lisää esimerkkejä löytyy täältä:
Thomas-Kilmann -konfliktimallin (TKI) mukaan yhteistyö on monimutkaisin tapa ratkaista konflikteja. Yhteistyöstä syntyvät ratkaisut ovat kuitenkin kestävämpiä ja merkityksellisempiä, koska koko tiimi on mukana ja sitoutunut ratkaisuihin. Muotoiluajattelussa tarvitaan ihmisiä ja tiimejä ongelmien ratkaisemiseen. Muotoiluajattelu luo myös paljon empatiaa (ihmiskeskeinen suunnittelu), jotta voidaan ymmärtää, miten konfliktit vaikuttavat ihmisiin (Rubio, 2016).
3. Yhteissuunnittelutyöpaja muotoiluajattelun välineenä:
Yhteistoiminnallinen tilaisuus, jossa osallistujat keskustelevat pienryhmien tuloksista ja konfliktien huomiotta jättämisen tai välttämisen seurauksista.
Harjoitus: Jakaudutaan pienryhmiin, joissa käsitellään neljään syyhyn perustuvia erilaisia konfliktiskenaarioita, etsitään paras ratkaisu ja sovelletaan yhteisen päämäärän ja keskinäisen kunnioituksen periaatetta.
Skenaario 1: Olet mukana yhteistapahtumassa. Istut ruokasalissa eri maista kotoisin olevien ihmisten kanssa. Edessäsi istuva henkilö sanoo sinulle jotakin omalla kielellään ja osoittaa sinua sormellaan. Sinun kulttuurissasi tämä on loukkaavaa, ja suutut henkilölle ja käsket häntä lopettamaan osoittelun. Riita alkaa.
Mikä on tämän konfliktin syy ja mikä on siihen paras ratkaisu?
Skenaario 2: Appelsiineja on enää yksi jäljellä. Sinä ja kämppäkaverisi haluatte molemmat sen. Alatte riidellä sen takia. Mikä on tämän konfliktin syy ja miten se voidaan ratkaista?
Skenaario 3: Sinä ja kumppanisi olette yhtä mieltä siitä, että haluatte istuttaa terveellisiä vihanneksia. Toinen teistä uskoo permakulttuurin periaatteisiin ja toinen monokulttuurin periaatteisiin. Alatte riidellä viljelysmaasta ja siitä, kuka istuttaa vihannekset ja millä tavalla.
Mikä on tämän konfliktin syy ja mikä on siihen paras ratkaisu?
Skenaario 4: Sinä ja kollegasi keskustelette ja juoruatte kolmannesta kollegasta. Luulet, että tämä kolmas kollega valehtelee, koska hän tuli myöhään töihin ja sanoi, että hänellä oli hätätilanne kotona: hänen asuntonsa vesiputket rikkoutuivat, ja hänen piti kutsua paikalle huoltohenkilö hoitamaan asia. Tunnet kuitenkin kaikki alueen huoltohenkilöt ja tiedät, ettei kukaan heistä käynyt hänen luonaan. Kollegasi ei usko myöhässä tulleen kollegan valehtelevan, ja alatte riidellä asiasta.
Mikä on tämän konfliktin syy ja miten se mahdollisesti liittyy yhteiseen päämääräänne?
RYHMÄYTTÄMINEN:
1. Alla on kuvattu joitakin muotoiluajatteluun liittyviä ryhmäyttämisen oppeja, joita voit panna käytäntöön tiimisi kanssa:
● Aloita empatiasta: kun ymmärrät tiimisi jäseniä ja kuuntelet, mitä tiimissäsi oikeasti tapahtuu, voit puuttua paremmin tiimisi ongelmiin.
● Tiimityötä tarvitaan: et voi aidosti luoda mitään (tai toteuttaa luomustasi) yksin – tarvitset tiimin tueksesi.
● Muotoile ongelmat uudelleen ja kysy mielenkiintoisia kysymyksiä: muotoilemalla ongelmat uudelleen kysymyksiksi ja esittämällä mielenkiintoisia, ajatuksia herättäviä kysymyksiä voit lievittää paljon jännitteitä ja luoda paremman ilmapiirin yhteistyölle ja innovoinnille.
● Haasta oletukset: päästä irti aiemmin tehdyistä oletuksista ja siitä, ”mikä toimii”, ja yritä löytää erilainen näkökulma.
● Enemmän ideoita on aina parempi: on tärkeää saada mahdollisimman paljon ideoita tiimiltäsi. Pitäkää aivoriihi, työskennelkää yhdessä ja jakakaa mielipiteitä ja ajatuksia.
● Kuvittele ideasi ja luo prototyyppejä: kehitä ideoita, mutta etsi myös tapoja testata ja toteuttaa ideoita prototyyppien avulla.
● Opi kokemuksen kautta: kokeilemalla voit parantaa ideoitasi ja jopa kehittää uusia ideoita.
● Älä pelkää virheiden tekemistä: luo ympäristö, jossa tiimin jäsenet luottavat toisiinsa eivätkä pelkää tehdä virheitä.
2. Keskustelkaa siitä, miten tärkeitä ryhmäyttämistoimet ovat työssänne. Kannusta organisaatioita ja yrityksiä toteuttamaan tehokkaita ryhmäyttämistoimia, jotka hyödyttävät sekä työntekijöitä että organisaatioita.
3. Laadi luettelo ryhmäyttämistoimista, joita voit tehdä työntekijöiden kanssa: Seuraavat toimet on tarkoitettu pidempiin kokouksiin tai työntekijöille, jotka haluavat päästää iltapäiväksi tai muutamaksi tunniksi pois työpöytänsä äärestä.
Työpäivän aikana tehtäviä ryhmäyttämistoimia:
● Kertokaa itsestänne ja luonteestanne.
● Pelatkaa joukkue- tai lautapelejä.
● Pitäkää aarrejahti
● Purkakaa ”ihmissolmu”
● Antakaa ohjeita sokkona
● Pitäkää äänetön jonoleikki
● Järjestäkää oppimislounas (lunch and learn).
● Järjestäkää päivän pituinen hackathon
● Järjestäkää kilpailu
Tarvittava aika ja ryhmän kokoexpand_more
RYHMÄN KOKO: 15 ihmistä
Toteutuksessa tarvittavat materiaalitexpand_more
Lisäresurssit: videoita ja/tai hyödyllisiä linkkejäexpand_more
What are the types of conflict: https://www.youtube.com/watch?v=RKrOmDoIGqw
What types of meditations are there?: https://www.youtube.com/watch?v=IZ_v2hs8T4A
The three times of meditation styles: https://www.youtube.com/watch?v=J4qv5hl-tRA
The Harvard Principles of Negotiation: https://www.youtube.com/watch?v=RfTalFEeKKE
Agility in Communications with Sophie Maddison: https://haiilo.com/blog/agility-in-communications-with-sophie-maddison-podcast/
Ryhmäyttämistoimet
14 Free Personality Tests That’ll Help You Figure Yourself out: https://www.themuse.com/advice/14-free-personality-tests-thatll-help-you-figure-yourself-out
The Secret to Being a Better Boss: Create a “How to Work With Me” Manual:
https://www.themuse.com/advice/how-to-be-a-better-leader-manager-user-manual
Prefer Games to Happy Hour? They Can Help You Forge Connections and Even Find a Job:
https://www.themuse.com/advice/tabletop-games-boost-career
Julkkispeli (celebrity game): https://en.wikipedia.org/wiki/Celebrity_(game)
The Event You Should Plan for Your Team—ASAP: https://www.themuse.com/advice/the-event-you-should-plan-for-your-teamasap
Lähdeluetteloexpand_more
Kalish, A. (2022). 22 Team-Building Activities Your Coworkers Won’t Hate (We Promise). The Muse. Available at https://www.themuse.com/advice/team-building-activities-games-for-work-office
Martic, K. (2023). Top 13 Communication Barriers and How to Tackle Them. Haiilo. [Blog]. 18 January. Available at: https://haiilo.com/blog/communication-barriers/
Patterson, K; Grenny, P; McMillan, R; Switzler, A; & Gregory, E. (2021). Crucial Conversations:Tools for Talking When Stakes are High, Third Edition. McGraw Hill publications.
Rubio, E. (2016). Solving Team's Conflicts with Design Thinking. Linkedin. https://www.linkedin.com/pulse/solving-teams-conflicts-design-thinking-enrique-rubio/ (Accessed 2023-09-12).
Wikipedia contributors (n.d). Negotiations. Available at: https://en.wikipedia.org/wiki/Negotiation
