Kustannus-hyötyanalyysi

Kustannus-hyötyanalyysi on systemaattinen lähestymistapa, jota voidaan käyttää hankkeen tai toimintatapojen toteutettavuuden arvioimiseen vertailemalla kustannuksia ja hyötyjä. Se on tehokas väline, joka auttaa päätöksentekijöitä tekemään tietoon perustuvia valintoja resurssien tehokkaasta kohdentamisesta. Kustannus-hyötyanalyysia käytetään laajalti eri aloilla, kuten taloustieteessä, liiketoiminnassa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja julkisessa politiikassa. Sen tärkein hyöty on, että se tarjoaa määrällisen perustan hankkeen tai politiikan nettohyötyjen arvioimiseksi, mikä auttaa parhaan mahdollisen valinnan tekemisessä vaihtoehtoja ollessa useita.
credit-squeeze-522549_640.jpgeconomic-1050731_640.jpgmoney-2724238_640.jpg

Käsiteltävä osaaminen/oppimistulokset expand_more

Kun osallistujat ovat suorittaneet tämän oppimateriaalin, he pystyvät tekemään seuraavaa:  
-  Tutustuminen kustannus-hyötyanalyysin osatekijöihin
-  Kustannus-hyötyanalyysin käyttötarkoitusten tunnistaminen
-  Kustannus-hyötyanalyysin käyttö päätöksenteossa   

Tavoitteetexpand_more

Tämän oppimateriaalin tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti:
 Mikä on kustannus-hyötyanalyysi?
2  Kustannus-hyötyanalyysin hyödyt
3  Kustannus-hyötyanalyysin perusvaiheet
4  Kustannus-hyötyanalyysin rajoitukset              

Teoreettinen tausta expand_more

Kustannus-hyötyanalyysi:
1. Kustannus-hyötyanalyysi ja sen hyödyt: 
Kustannus-hyötyanalyysi on systemaattinen lähestymistapa, jota voidaan käyttää hankkeen tai toimintatapojen toteutettavuuden arvioimiseen vertailemalla kustannuksia ja hyötyjä. Se on tehokas väline, joka auttaa päätöksentekijöitä tekemään tietoon perustuvia valintoja resurssien tehokkaasta kohdentamisesta. Kustannus-hyötyanalyysia käytetään laajalti eri aloilla, kuten taloustieteessä, liiketoiminnassa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja julkisessa politiikassa. Sen tärkein hyöty on, että se tarjoaa määrällisen perustan hankkeen tai politiikan nettohyötyjen arvioimiseksi, mikä auttaa parhaan mahdollisen valinnan tekemisessä vaihtoehtoja ollessa useita.

2. Kustannus-hyötyanalyysin perusvaiheet:
●   Tunnista ja määrittele ongelma: Ilmaise selkeästi ongelma tai analyysin tarkoitus. Tämä vaihe luo perustan koko kustannus-hyötyanalyysiprosessille.  
●   Määritä asiaankuuluvat kustannukset ja hyödyt: Luettele kaikki hankkeeseen tai toimintatapaan liittyvät mahdolliset kustannukset ja hyödyt, mukaan lukien suorat ja välilliset vaikutukset.
●   Määritä rahalliset arvot: Määritä kaikki tunnistetut kustannukset ja hyödyt rahamääräisinä. Tämä vaihe voi olla haastava, varsinkin kun arvioidaan aineettomia hyötyjä, kuten ympäristölle tai kansanterveydelle koituvia hyötyjä.
●   Diskonttaa tulevat kustannukset ja hyödyt: Jos haluat vertailla eri ajankohtina syntyviä kustannuksia ja hyötyjä, käytä diskonttokorkoa, jolla tulevat arvot muunnetaan nykyarvoiksi.
●   Laske nettonykyarvo (net present value, NPV): Vähennä diskontatut kokonaiskustannukset diskontatuista kokonaishyödyistä nettonykyarvon määrittämiseksi. Positiivinen nettonykyarvo osoittaa, että hyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset, joten hanke tai toimintatapa on mahdollisesti kannattava.
●   Suorita herkkyysanalyysi: Testaa keskeisten oletusten tai muuttujien muutosten vaikutusta tulosten kestävyyden arvioimiseksi.
●   Tee päätös: Arvioi analyysin tulokset ottaen huomioon nettonykyarvo ja muut tekijät ja tee päätös tulosten perusteella.

3. Kustannus-hyötyanalyysin rajoitukset: 
Subjektiivisuus ja tietojen saatavuus: Aineettomien hyötyjen rahamääräinen arvottaminen voi olla subjektiivista, mikä voi johtaa harhoihin analyysissä. Lisäksi tarkkojen tietojen saaminen tietyistä kustannuksista ja hyödyistä voi olla haastavaa.
Aikahorisontti: Kustannus-hyötyanalyysi perustuu tulevien arvojen diskonttaamiseen nykyarvoon, mikä voi vaikuttaa tuloksiin merkittävästi. Sopivan diskonttokoron ja aikahorisontin valinta on ratkaisevan tärkeää, mutta siihen liittyy jonkin verran epävarmuutta.
● Vaikutusten puutteellinen arviointi: Kustannus-hyötyanalyysissä ei välttämättä oteta täysin huomioon joitakin kustannuksia ja hyötyjä, kuten ulkoisvaikutuksia tai vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin, mikä voi johtaa epätäydelliseen kuvaan hankkeen todellisista seurauksista.
● Tulonjaon huomiotta jättäminen: Kustannus-hyötyanalyysissä keskitytään kokonaistehokkuuteen, mutta siinä ei välttämättä oteta huomioon sitä, miten hyödyt ja kustannukset jakautuvat yhteiskunnan eri ryhmien kesken.
● Määrällisten tekijöiden ylikorostuminen: Kustannus-hyötyanalyysi nojautuu pitkälti määrällisiin tietoihin, jolloin olennaiset laadulliset tai eettiset näkökohdat saattavat jäädä huomiotta.
● Oletus rationaalisuudesta: Kustannus-hyötyanalyysissä oletetaan, että päätöksentekijät toimivat rationaalisesti, mutta todellisuudessa psykologiset ja kognitiiviset ennakkoluulot voivat vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kustannus-hyötyanalyysi on arvokas väline hankkeiden ja toimintatapojen arviointiin, mutta on tärkeää tunnistaa sen rajoitukset ja käyttää sitä yhdessä muiden päätöksentekomenetelmien kanssa, jotta voidaan tehdä tietoihin perustuvia valintoja. Se tarjoaa jäsennellyn kehyksen vaihtoehtojen arvioimiseksi taloudellisen tehokkuuden perusteella, mutta sitä olisi täydennettävä eettisillä näkökohdilla, sosiaalisten vaikutusten arvioinnilla ja sidosryhmien osallistamisella kattavan päätöksentekoprosessin varmistamiseksi.

Vaiheittainen toteuttaminen expand_more

Kustannus-hyötyanalyysi on päätöksentekoväline, jota käytetään hankkeen, toimintatavan tai investoinnin mahdollisten kustannusten ja hyötyjen arviointiin. Se auttaa päätöksentekijöitä vertailemaan eri vaihtoehtoja ja määrittämään, ovatko hyödyt kustannuksia suuremmat.

Alla on kuvattu vaiheittain, miten kustannus-hyötyanalyysia voidaan käyttää päätöksenteon tukena:
Ensimmäinen vaihe kustannus-hyötyanalyysin tekemisessä on päätöksen tavoitteen selkeä määrittely. Olipa kyse sitten uudesta hankkeesta, toimintatapojen muutoksesta tai investoinnista, hyvin määritelty tavoite on ratkaisevan tärkeä. Tavoitteen asettamisen jälkeen tunnistetaan kaikki toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot. Nämä voivat olla erilaisia lähestymistapoja tai strategioita saman tavoitteen saavuttamiseksi.
Seuraavaksi kunkin vaihtoehdon kustannukset ja hyödyt määritetään huolellisesti. Kustannuksiin sisältyvät sekä välittömät kustannukset, kuten laitteet ja työvoima, että välilliset kustannukset, kuten huolto ja koulutus. Vastaavasti hyödyt sisältävät sekä aineellisia hyötyjä (esim. lisääntyneet tulot tai pienentyneet kulut) että aineettomia hyötyjä (esim. maineen parantuminen tai yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lisääntyminen.
Rahan aika-arvon huomioon ottamiseksi käytetään diskonttausta. Tämä tarkoittaa, että tulevat kustannukset ja hyödyt mukautetaan nykyarvoonsa, mikä mahdollistaa totuudenmukaisen vertailun eri aikaväleillä. Diskonttokorkoa käytetään tulevien rahavirtojen nykyarvon määrittämiseksi.

Nettonykyarvo lasketaan vähentämällä diskontatut kokonaiskustannukset kunkin vaihtoehdon diskontatuista kokonaishyödyistä. Positiivinen nettonykyarvo osoittaa, että hyödyt ylittävät kustannukset, mikä tekee vaihtoehdosta houkuttelevamman.

Tulosten herkkyyden testaamiseksi tehdään herkkyysanalyysi. Tämä tarkoittaa keskeisten oletusten tai muuttujien mukauttamista, jotta nähdään, kuinka herkkä tulos on näille muutoksille. Se auttaa tunnistamaan kriittisimmät tekijät, jotka voivat vaikuttaa lopulliseen päätökseen.
Nettonykyarvojen vertailun ja herkkyysanalyysin huomioimisen jälkeen päätöksentekijät voivat valita vaihtoehdon, jonka nettonykyarvo on suurin, koska se tarjoaa parhaan kustannus-hyötysuhteen ja on vaihtoehdoista paras.
Kustannus-hyötyanalyysin rajoitukset on tunnustettava, erityisesti kun on kyse aineettomien hyötyjen tai eettisten näkökohtien kvantifioinnista. Kustannus-hyötyanalyysi on kuitenkin arvokas väline tietoon perustuvien ja järkevien valintojen tekemisessä, koska se tarjoaa jäsennellyn kehyksen päätöksenteolle ja helpottaa kustannusten ja hyötyjen perusteellista tarkastelua.


HARJOITUS:
Kuvittele, että olet pienyrityksen omistaja ja sinun on päätettävä, investoitko uuteen mainoskampanjaan tuotteesi myynnin lisäämiseksi.
Vaihe 1: Määrittele tavoite
Tavoitteenasi on lisätä tuotteesi myyntiä.
Vaihe 2: Luettele vaihtoehdot
Vaihtoehto 1: Investoi uuteen mainoskampanjaan.
Vaihtoehto 2: Pitäydy nykyisessä mainosstrategiassa (ei muutoksia)
Vaihe 3: Määritä kustannukset ja hyödyt
Vaihtoehto 1 (uusi mainoskampanja):
Uuden mainoskampanjan kustannukset: 10 000 euroa
Odotettu kuukausittaisen myynnin kasvu: 15 %
Kampanjan kesto: 3 kuukautta
Vaihtoehto 2 (nykyisessä mainosstrategiassa pitäytyminen):
Ei lisäkustannuksia
Odotettu kuukausittaisen myynnin (mahdollinen) kasvu: 5 %
Vaihe 4: Aikaväli ja diskonttaus
Analyysi tehdään kuuden kuukauden aikana. Sovelletaan 5 prosentin diskonttokorkoa tuleviin kustannuksiin ja hyötyihin.
Vaihe 5: Nettonykyarvon (NPV) laskeminen)
Laske molempien vaihtoehtojen nettonykyarvo annettujen tietojen ja diskonttokoron perusteella.
Vaihe 6: Herkkyysanalyysi
Suorita herkkyysanalyysi testaamalla erilaisten myynnin kasvuskenaarioiden vaikutuksia. Tarkastele esimerkiksi kuukausittaisen myynnin 10 prosentin kasvun vaikutusta vaihtoehdossa 1 ja 3 prosentin kasvun vaikutusta vaihtoehdossa 2.
Vaihe 7: Päätösmatriisi
Luo päätösmatriisi kustannus-hyötyanalyysin ja herkkyysanalyysin tulosten vertailua varten. Syötä kunkin vaihtoehdon nettonykyarvot ja herkkyysanalyysin tulokset matriisiin.
Vaihe 8: Päätöksenteko
Tee kustannus-hyötyanalyysin ja herkkyysanalyysin tulosten perusteella päätös siitä, tulisiko sinun investoida uuteen mainoskampanjaan vai pitäytyä nykyisessä mainosstrategiassa.
Vaihe 9: Riskien ja laadullisten tekijöiden huomioon ottaminen
Mieti muita laadullisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa päätökseesi, kuten brändin maine, asiakaspalaute ja kilpailijoiden toiminta. Arvioi kuhunkin vaihtoehtoon liittyvät mahdolliset riskit, kuten se, että uusi kampanja ei tuota odotettuja tuloksia.
Vaihe 10: Lopullinen päätös
Kun olet ottanut huomioon sekä määrällisen kustannus-hyötyanalyysin että laadulliset tekijät, tee lopullinen päätös siitä, aloitatko uuden mainoskampanjan vai pitäydytkö nykyisessä mainosstrategiassa.

Muista, että kustannus-hyötyanalyysi tarjoaa jäsennellyn näkökulman päätöksentekoon, mutta on tärkeää yhdistää se subjektiiviseen harkintaan ja laadullisiin näkökohtiin, jotta voit tehdä perustellun päätöksen, joka vastaa yrityksesi tavoitteita ja arvoja.


Tarvittava aika ja ryhmän kokoexpand_more

AIKA: 1-2 tuntia
RYHMÄN KOKO: 10 henkilöä (muodostakaa kaksi 5 hengen ryhmää) 
                            Voit käyttää henkilökohtaisia kokemuksiasi perustana harjoitukselle
.

Toteutuksessa tarvittavat materiaalitexpand_more

- Tussikyniä
- Pahvia tai paperia
- Tietokone

Muita resursseja: videoita ja/tai hyödyllisiä linkkejäexpand_more

Lähdeluetteloexpand_more

1.  Smith, J. 2021, Cost-Benefit Analysis: Principles and Applications, Publisher XYZ.
2. World Bank 2019, "Guidelines for Cost-Benefit Analysis of Investment Projects," World Bank Publications, viewed 6 July 2023,
cookie