Tässä oppimissisällössä tutkitaan, miten kiinnostavaa sisältöä voidaan tunnistaa hyödyntämällä muotoiluajatteluperiaatteita. Muotoiluajattelu on ihmiskeskeinen ongelmanratkaisukeino, jossa yhdistyvät empatia, luovuus ja rationaalisuus innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseksi. Sisällön luomisessa nämä periaatteet auttavat tunnistamaan sellaisia kiinnostavia ja merkityksellisiä materiaaleja, jotka vastaavat maahanmuuttajataustaisten naisten ainutlaatuisia tarpeita ja mieltymyksiä.
Muotoiluajattelun hyödyntäminen mukaansatempaavan sisällön luomisessa
Käsiteltävä osaaminen/oppimistulokset expand_more
- Muotoiluajattelun prosessin ja menetelmien ymmärtäminen.
- Käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien soveltaminen kohdeyleisön mieltymysten ja tarpeiden tunnistamiseksi.
- Luovien ideoiden kehittäminen yhteistyöhön perustuvissa ideointikokouksissa.
- Konseptien ja prototyyppien luominen prototyyppitekniikoita hyödyntäen.
- Sisältökonseptien testaaminen ja arviointi erilaisia testausmenetelmiä hyödyntäen.
- Iteratiivisten prosessien soveltaminen sisällön tunnistamisen tarkentamiseksi ja parantamiseksi
Tavoitteetexpand_more
- Helpotetaan muotoiluajatteluprosessin ja sen soveltamisen ymmärtämistä kiinnostavan sisällön tunnistamiseksi.
- Annetaan valmiudet soveltaa käyttäjäkeskeisiä menetelmiä, luoda konsepteja ja prototyyppejä sekä testata ja arvioida konsepteja ja prototyyppejä.
- Luovuuden, kriittisen ajattelun ja empatian lisääminen kohdeyleisöä kiinnostavan sisällön valitsemisessa ja esittämisessä.
- Muotoiluajatteluperiaatteiden ja -työkalujen käytön hyötyjen ymmärtäminen yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä
Teoreettinen tausta expand_more
Sisällön luomisessa nämä periaatteet auttavat tunnistamaan sellaisia kiinnostavia ja merkityksellisiä materiaaleja, jotka vastaavat maahanmuuttajataustaisten naisten ainutlaatuisia tarpeita ja mieltymyksiä. .
Muotoiluajattelu ei ole vain menetelmä, vaan ajattelutapa, jossa sovelletaan ennakkoluulottomuutta ja luovuutta objektiiviseen arviointiin, epävarmuuden sietämiseen, leikkimielisyyden ja rationaalisen ajattelun yhdistämiseen, sitkeyteen, iterointiin ja korkeaan motivaatioon parhaan mahdollisen ratkaisun saavuttamiseksi. Se houkuttelee myös muita ihmisiä ottamaan osaa prosessiin.
Vaiheittainen toteuttaminen expand_more
Muotoiluajattelu tuo päätöksentekoon ihmiskeskeisen ulottuvuuden ottamalla huomioon niiden ihmisten tarpeet ja toiveet, joita päätökset koskevat. Se kannustaa pohtimaan valintojen vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan.
Muotoiluajattelu parantaa viestintää korostamalla eri sidosryhmien näkökulmien ja tarpeiden ymmärtämisen tärkeyttä. Se kannustaa yhteistyöhön ja tehokkaaseen viestintään koko ongelmanratkaisuprosessin ajan.
Muotoiluajattelu edistää iteratiivista, tutkivaa ajattelutapaa, joka kannustaa kokeilemaan ja näkemään epäonnistumiset oppimismahdollisuuksina.
Muotoiluajattelu voi auttaa monimutkaisen tiedon visualisoinnissa ja sen esittämisessä tavalla, joka on muillekin saavutettava ja merkityksellinen.
Suosittelemme käyttämään ladattavaa PowerPoint-esitystä Muotoiluajattelu PPT (Design Thinking PPT) koulutuksen tukena ja aiheen esittelyssä.
1. Esittele sosiaalisen yrittäjyyden ja muotoiluajattelun käsitteet
· Yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsite ja aitoja esimerkkejä menestyneistä yhteiskunnallisista yrityksistä.
· Muotoiluajattelu: Muotoiluajattelun viisi vaihetta (empatia, määrittely, ideointi, prototyyppi, testaus[TA1]
[TA1]Kysyin tästä aiemmin, mutta mielestäni tämä toimii kuitenkin paremmin näin, että kaikki ovat substantiivimuodossa.)
2. Empatia ja määrittelye:
· Keskustelu: Ulkomailla syntyneiden naisten kohtaamat haasteet
· Nopea tehtävä: Haastattelusimulaatiot empatian ja ongelmanmäärittelyn harjoittelemiseksi
Keskustelkaa ulkomailla syntyneiden naisten erityisistä tarpeista ja mieltymyksistä. Hyödyntäkää käyttäjäkeskeisiä tutkimusmenetelmiä, kuten haastatteluja ja kyselyjä, jotta ymmärrätte, minkälainen sisältö kiinnostaisi heitä.
Määritelkää tämän vaiheen perusteella käsiteltävät haasteet, niiden luonne, osatekijät ja kohderyhmä sekä niihin vaikuttavat tekijät. Tuloksena pitäisi olla syvempi, monipuolisempi ja ihmisen paremmin huomioiva ymmärrys asiasta. Tuloksen pohjalta voidaan seuraavassa vaiheessa alkaa tuottaa ideoita.
3. Ideointi
Lyhyt työpaja: Ideointimenetelmiä hyödyntävä aivoriihi. Voitte koota ideanne julisteeseen, muistilapuille tai kirjoitustaululle tai käyttää verkkotyökaluja (esim. Slack, Canva).
Vertaispalaute: Jakakaa ideoita ja antakaa rakentavaa palautetta.
Ideointivaiheessa ryhmät voivat hyödyntää erilaisia harjoituksia ja menetelmiä luovuuden herättämiseksi ja ideoiden tuottamiseksi. Alla muutamia esimerkkejä:
1) Aivoriihi: Tässä menetelmässä osallistujat jakavat ideoitansa vapaasti ja ilman kritiikkiä. Aivoriihessä keskitytään enemmän ideoiden määrään kuin laatuun, ja osallistujia kannustetaan jatkamaan toistensa ideoita ja ajattelemaan luovasti.
2) Miellekartta: Miellekartta on visuaalinen menetelmä, joka auttaa ihmisiä jäsentämään ajatuksiaan aiheen ympärillä. Se mahdollistaa erilaisten haarojen ja yhteyksien tutkimisen ja auttaa löytämään uusia ideoita ja näkökulmia.
3) SCAMPER: SSCAMPER on lyhenne, joka tulee englanninkielisistä sanoista Substitute (korvaa), Combine (yhdistä), Adapt (sovella), Modify (muuta), Put to another use (vaihda käyttötarkoitusta), Eliminate (poista) ja Reverse (järjestele uudelleen). Tämä menetelmä kannustaa osallistujia tutkimaan erilaisia tapoja muokata olemassa olevia ideoita tai tuotteita uusien mahdollisuuksien luomiseksi
4) Roolileikki: Roolileikissä osallistujat omaksuvat erilaisia näkökulmia tai roolihahmoja, jotka liittyvät käsiteltävään ongelmaan. Uppoutumalla erilaisiin rooleihin he voivat luoda ainutlaatuisia ideoita ja ratkaisuja, jotka perustuvat erilaisiin näkökulmiin.
5) Provokaatio: Tämä menetelmä kannustaa osallistujia haastamaan oletuksia ja herättämään epätavallisia ajatuksia. Esittämällä tietoisesti provosoivia kysymyksiä tai tekemällä yliampuvia lausuntoja osallistujat voivat irrottautua perinteisestä ajattelusta ja tutkia radikaaleja ratkaisuja.
6) Analogiat: Analogioiden luominen toisiinsa liittymättömien käsitteiden tai alojen välille voi edistää uudenlaista ajattelua. Tutustumalla siihen, miten samankaltaisia ongelmia on ratkaistu eri yhteyksissä, osallistujat voivat siirtää nämä ratkaisut käsittelemäänsä ongelmaan.
Ideointivaiheen aikana on tärkeää luoda avoin ja osallistava ympäristö, jossa kaikki osallistujat voivat vapaasti jakaa ideoitaan. Villien ideoiden rohkaiseminen, tuomitsemisen välttäminen ja aktiivisen osallistumisen edistäminen ovat onnistuneiden ideointikokousten keskeisiä periaatteita.
Kun ideoita on tarpeeksi, ne arvioidaan ja valitaan ne, jotka jalostetaan konsepteiksi ja prototyypeiksi. Yleensä ideat jaetaan samankaltaisten ideoiden ryhmiin ennen arviointia. Ideat kirjoitetaankin usein ylös muistilapuille, joita on helppo siirrellä. Ideoiden arvioinnissa voidaan käyttää muotoiluajattelumenetelmiä, kuten resurssien kartoitusta, toteutettavuus- ja vaikutusanalyysiä sekä tosiasioiden punnitsemista.
4. Prototyyppi ja testaus
Prototyyppi: Luo yksinkertaisia prototyyppejä ehdotetusta sisällöstä (esimerkiksi yksinkertaisia oppituntien runkoja, lyhyitä videopätkiä/keloja, infografiikoita yms.) Yksinkertaisia prototyyppejä kutsutaan usein karkeiksi prototyypeiksi. Niiden tekeminen on yksinkertaista, nopeaa ja halpaa. Esimerkiksi radion prototyyppi voidaan tehdä pahvilaatikosta, tai sovelluksen prototyyppi voidaan tehdä käyttäen piirroksia sovelluksen eri käyttövaiheista. Palvelusta tai jostakin muusta inhimilliseen toimintaan liittyvästä tilanteesta voidaan tehdä prototyyppi roolileikin avulla. Karkeat prototyypit ovat kuin leluja, joita lapset rakentavat leikkejään varten. Tässä vaiheessa voit käyttää matalan tason prototyyppiä (low-fidelity, lo-fi). Tämä mahdollistaa nopean ja helpon tavan muuntaa korkean tason suunnittelukonseptit konkreettisiksi ja testattaviksi esineiksi, joissa keskitytään toiminnallisuuteen eikä niinkään tuotteen visuaaliseen ulkonäköön. Lo-fi-prototyypin avulla ryhmäsi keskittyy esittelemään vain joitakin tuotteen visuaalisia ominaisuuksia (esim. osien muotoja, visuaalista perushierarkiaa) sekä sisällön keskeisiä elementtejä ja vuorovaikutteisuutta (testauksen aikana määrätty muotoiluun perehtynyt henkilö voi toimia ”tietokoneena” ja muuttaa tuotteen tilaa manuaalisesti reaaliajassa).
Testaa prototyyppejä ryhmässä. Voit esimerkiksi järjestää sokkohuutokaupan, jossa muut voivat arvata, mikä prototyyppi on ja mihin sitä käytetään tai esittää avoimia kysymyksiä. Kannusta osallistujia jakamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan kysymällä heiltä avoimia kysymyksiä kyllä/ei-kysymysten sijaan. Esimerkiksi sen sijaan, että kysyisit ”Piditkö tästä ominaisuudesta?” voit kysyä ”Mitä mieltä olet tästä ominaisuudesta? Miten se vastaa tarpeitasi?”"
Kerää palautetta muilta ja käytä palautetta sisällön hiomiseen ja paranteluun. Toista prosessi (empatia, määrittely, ideointi, prototyyppi, testaus) tarpeen mukaan, kunnes sisältö vastaa aiemmin tunnistettuja tarpeita ja mieltymyksiä.
5. Pohdinta: Käy ryhmäkeskustelua prosessin pohtimiseksi. Keskity siihen, minkälaisessa roolissa empatia, kriittinen ajattelu ja luovuus olivat oppimisprosessissa.
Voit hyödyntää muotoiluajattelun peruskysymyksiä, kuten:
· Miksi juuri tämä valinta?
· Mikä prototyypissä ei toiminut ja miksi?
· Mitä on muutettava ja miten??
Tarvittava aika ja ryhmän kokoexpand_more
RYHMÄN KOKO: 15-20 oppijaa
Toteutuksessa tarvittavat materiaalitexpand_more
· Paperia/julisteita/fläppitaulu/kirjoitustaulu.
· Muistilappuja.
· Erivärisiä tusseja ja kyniä.
Lo-fi-prototyyppiä varten voitte käyttää pahvilaatikoita, vanhoja sanomalehtiä, savea, sinitarraa, maalarinteippiä, Legoja ja muita vastaavia materiaaleja.
Lisäresurssit: videoita ja/tai hyödyllisiä linkkejäexpand_more
ServiceDigiCulturen lo-fi-prototyyppi (https://www.servicedigiculture.eu/toolkit-low-fidelity-prototype)
Video: Introduction to Design Thinking (https://www.youtube.com/watch?v=a7sEoEvT8l8 )
Video: Design Thinking Process (https://www.youtube.com/watch?v=_r0VX-aU_T8 )
Lähdeluetteloexpand_more
IDEO. “What’s the difference between human-centered design and design thinking?”. Viitattu 20. maaliskuuta 2023. Lähde: https://designthinking.ideo.com/faq/whats-the-difference-between-human-centered-design-and-design-thinking
Luchs, M. G., Griffin, A., Swan, S., Swan, K. S., & Luchs, M. I. (2015). Design Thinking. Wiley-Blackwell